Jenkeissä

Tämän ei ole tarkoitus olla hammaslääkärikäyntiblogi, mutta kerron silti taas käynnistäni hammaslääkärillä. Harvoin sitä ihmistä survotaan poralla luuhun kun auto kerää parkkisakkoja mutalammikossa.
Alaleukani roikkui anesteesista voimattomana kun lääkäri saapui ja tervehti sanomalla hai. Tajusin nopeasti että hän ei ole suomalainen ja sano shark, vaan että hän tervehtii minua englanniksi. Vastasin siis korrektisti hei.
Kun hän oli reuu'uttanut porilla ja raudoilla suuluitani ja lähti käymään jossakin, sanoin hoitajalle että murrespesialistina en osannut paikantaa lääkärin kieltä muualle kuin Pohjois-Amerikan Yhdysvalloissa opituksi siirtolaisenglanniksi. En vain osannut arvata, mistä hän oli ryhtynyt siirtolaiseksi. Luulen, että jostain Sveitsin ja Meksikon väliltä.
Kyllä, hän on ollut useita kertoja jenkeissä, hoitaja sanoi. Juuri silloin jenkkeilehtinyt lääkäri tuli takaisin ja suuni telakoitiin takaisin hoitoasentoon.
On sietämätöntä, kun alkaa naurattaa kun sattuu.
Yleensä minua ei naurata, kun ihmiset sanovat jonkun olleen jenkeissä. Ajattelen automaattisesti että kyseinen henkilö on tehnyt aikamatkan pohjois-Amerikan sisällissotaan vuosien 1861 - 1865 välille. Oma mielikuvitukseni tuottaa villimpiä esoteeris-logistisia seikkailuja, joiden toteuttaminen on mutkatonta. Mutta täytyykö jokaisen Pohjois-Amerikassa aikaansa viettäneen olla ollut myös taistelemassa kenraali Ulysses S. Grantin armeijassa? Tämä hämmentää minua jatkuvasti.
Kun porailuun tuli tauko ja makasin suu auki sylkiletkun korahdellessa ja nielurisojeni kuivettuessa, hoitaja alkoi puhua implanttiratkaisun eduista. Hän oli päässyt vetäytyneeseen leukaluuhun ruuvipropun kiiloiksi asetettavista materiaaleista puhumiseen, kun lakkasin kuuntelemasta ja aloin katsella hänen suutaan. Kirjekuorenväristen hampaiden ympärillä liikehtivät huulet muodostivat puhuvan vadelman, ja aloin haaveilla hänen suutelemisestaan.
En koskaan kuitenkaan voi suudella häntä, koska julmat enkelit ovat asettaneet lukon suuhoitajan ja suuhoidettavan välille. He voivat vain koskettaa toisiaan sormilla olkapäähän hoitojakson päättyessä. Kaikenlaisen muun yrittäminen johtaa äkillisiin Tourette-kohtauksiin molemmin puolin. Kädet alkavat huitoa, suusta kuuluu kovaa huudettuja neekeri - sanoja ja ruoansulatuksen viimeisen vaiheen piiriin kuuluva perimmäinen alue vapauttaa ääniä jotka muistuttavat nureksitahnalla tukitun trumpetin tlörinöitä. Joten hammaslääkärissä kipusiskon ja asiakkaan välinen lihakisa on perus-nounou.
Hoidon loputtua kävelin parkkipaikan yli autolleni, ja huomasin asfaltin olevan valkoisenaan sotkettua purukumia. Tajusin, että olen itse kävellyt jenkeissä.